14. heinäkuuta 2015

Lahden lampaantalja


Huh, kotona taas! Auralla on takana melko hurja viikko. Ensin se kävi eläinlääkärissä pentutarkastuksessa (kaikki hyvin! 1,9kg painoa, sydän pamppailee normaalisti eikä korvistakaan löytynyt punkkeja!) ja samalla ensimmäisessä rokotuksessaan keskiviikkona, sitten se löysi kotoaan vierailemasta lempeän mutta hurjan kokoisen bullmastiffin, ja perjantaina lähdettiinkin jo bussimatkalle etelään viikonlopuksi. Aura tuli mukaan tapaamaan perhettäni, ja perheen yksivuotiasta tyttösiamilaista Kleopatraa. Pienelle kissalle jo matkustuksessa olisi ollut tarpeeksi jännitettävää, ja varauduinkin ensimmäiseen matkaan suurin kantamuksin ja valmiina mihin tahansa. Aikaisemmat lyhyet auto- ja bussireissut on vietetty ei-niin-hiljaista protestia kuunnellen, ja varasin varmuuden vuoksi paikan bussin perältä.
Matka sujui kuitenkin unessa tuhisten, kunhan vaan kaukoliikenteen bussiin päästyäni avasin kantokopan oven, ja kisu pääsi haistelemaan missä ollaan. Pidin sillä valjaat ja hihnan päällä ja kopan oven auki koko matkan ajan, joten se pääsi välillä myös nuuskimaan eväitäni. Ne eivät kylläkään olleet yhtä herkullisia, kuin nämä pihassa kasvaneet mansikat!




Ensi kohtaamiset kissojen välillä sujuivat luonnollisesti sähinän merkeissä, ja se säestikin jokaista tuijotuskisaa viikonlopun ajan. Kummankin kissan perusluonne on kuitenkin melko rauhallinen, ja suurilta tappeluilta säästyttiin niin, että jopa ruokailu sujui jossain vaiheessa toisen näköetäisyydellä. Kissat pyrkivät välttelemään toisiaan mahdollisimman paljon viikonlopun aikana, ja tämä ei oikeastaan tuottanut suuria ongelmia Kleopatran viettäessä suurimman osan ajasta ulkona, mutta aina kissojen kohdatessa reviirin pääjehu kyllä mulkoili ja vahtasi pikkuista minkä kerkesi.


Auran koko matkan kohokohta oli ehdottomasti korituoli ja lampaantalja sen päällä. Siinä vietettiin kaikki päiväunihetket kolmen päivän ajan, eikä tyytyväisyyttä peitelty. ♥

   

   


   

   

Lopulta kuitenkin (Kleopatran) leikki sai kisut unohtamaan reviiritaiston, kun kodin vakkariasukas suostui saalistamaan hiirileluaan Auran seuratessa kiinnostuneena vieressä. Ehkä tästä voi sittenkin vielä kehittyä jotakin.. !

Nyt kuitenkin voidaan hengähtää vailla mitään muita matkasuunnitelmia, ja nauttia ihanasta kodin rauhasta. Koti on paras.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti