23. heinäkuuta 2015

Laatikollinen kissakamaa




Oi onnen päivää, vihdoinkin Saksasta tilattu paketti saapui! Sitä oltiin jo odotettukin innokkaasti. Suurin ilon aiheeni tilauksessa ovat kunnolliset ruoat, sillä olen tähän asti joutunut syöttämään Auralle marketin märkäruokia, jotka ovat saaneet sen vatsan sekaisin. Tilasin ruokaa kokeiluun heti reippaasti viisi kiloa, ja ainakin ensimmäinen laji meni vikkelästi parempiin suihin. Siitä ei kyllä ollut missään vaiheessa epäilystäkään, mutta oli silti kiva huomata että se maistui. Ruoka toimitettiin tilauksen mukaan 200g tölkeissä, joka on vähän epäkäytännöllinen määrä yhden pikkukissan kohdalla, mutta halvempi kuin pienet annoskoot, joten otin mukaan joitain kansia pitämään ruoan tuoreena jääkaapissa. Nyt pitää vielä toivoa, että laadukas ruoka auttaa vatsavaivoihin, muussa tapauksessa seuraa uusi reissu eläinlääkäriin. 


Toinen juttu, mitä odotin innolla, olivat lelut. Ajattelin aikaisemmin, että leluja voi askarrella itse pilleistä, karkkipapereista ja naruista, ja päästä helpommalla, koska ei kissoja niille tarkoitetut lelut kiinnosta kuitenkaan. Kun sitten vierailimme Lahdessa, Aura löysikin heti jossakin nurkassa pölyttymässä olleet höyhenhiiret ja kulkusravut, eikä leikki niillä loppunut ennen kuin lähdettiin takaisin kotiin. Piti sille tietenkin sen jälkeen ostaa kunnollisia omia leluja, ja nyt onkin saaliita!





Ostin myös tärkeitä tarvikkeita, jotka eläinkaupoissa maksavat moninkertaisesti enemmän kuin Saksasta tilattuna, ja lopuksi ostoskoriin oli pakko vetää vielä kokeiluun paketti uudenlaisia herkkupaloja. Kuivatut kana-kalat kuulostivat ja näyttivät  kissalle terveellisiltä herkuilta, ja uskoin niistä riittävän pennulle myös hampaita vahvistavaa pureskeltavaa pitkäksi aikaa. En tiedä vaikuttiko oma ällötykseni kuivattuja eläimiä kohtaan Auran mielipiteeseen, mutta tässä kuvassa näkyy, miten hyvin ne lopulta kissalle maistuivat. Niin, eivät maistuneet.

 


Onneksi kaikki muut osoittautuivat hyviksi ostoksiksi, ja päiväunet maistuvat hyvin täydellä vatsalla ja kunnon riehumisen jälkeen.



2 kommenttia:

  1. Kissoilla ei voi olla koskaan liikaa leluja! :D Meillä ainakin suosikitkin vaihtuu kausittain ja hetken tovin unohduksissa ollut lelu voikin löytyessään olla kuin uusi ja kuin sitä ei ois ikinä ennen nähtykään! :D Meillä suurta huutoa ollut tuossa esim laserhiiri (laserosoitin), jopa niin että saivat pirulaiset sen hajotettua kun olivat keskenään koittaneet sillä leikkiä. Lisäksi tikun nokassa roikkuva kala, ponnarit ja ties millon mitäkin (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, näköjään! Joo, mulla onkin ollut tapana pitää joitain aiempia "leluja" eli juuri noita omia kyhäelmiä kaapissa tai laatikossa aina joitakin viikkoja, jotta ne jaksavat taas kiinnostaa myöhemmin. Laserosoitinta oon etsinyt jo vaikka kuinka pitkän aikaa, zooplussassa se vaan oli arvosteltu todella kehnoksi, ja esim clash olsonilla se maksaa lähes kahdeksan euroa. Etsinnät helpomman leikin puolesta jatkuvat.. !

      Poista