Hiljaisuudessa kuulen itseäni

Muutamina viime päivinä olen tuntenut oloni äärettömän tyyneksi ja hyväksi, vaikka oikeastaan elämäni ei liiku konkreettisesti oikein minnekään. Olen kuitenkin lukenut kirjoja jotka ovat auttaneet käsittämään elämää jollain tasolla vieläkin tarkemmin ja konkreettisemmin, ja ollut itseni kanssa (toisin sanottuna meditoinut, mutta se on ehkä vähän liian hienosteleva sana käytettäväksi) pitkiä aikoja rauhassa, kuunnellen ja tarkkaillen. Ja se on tuottanut tulosta jonka uskon voivan vaikuttaa myös työelämään ja kaikkeen muuhun missä nyt on mennyt heikommin.

Meditation by sesfitts

On upeaa huomata muutoksia omassa kehossaan, ja löytää ongelman ydin esimerkiksi ihon tai hiusten kunnon suhteen. Ongelman löytäminen helpottaa nimittäin myös sen korjaamista, ja nyt tavoitteenani on siirtyä esimerkiksi vähähiilihydraattisempaan ruokavalioon. Se tarkoittaa käytännössä sokerista ja valkoisista jauhoista luopumista, vaikka ihan aitona sokeririippuvaisena koen katsovani tavoitettani hirveän kaukaa, pelottaa ihan aloittaa koko matkan teko. Mutta askel kerrallaan voin ehkä päästä sinne jonakin päivänä.
Olen huomannut viihtyväni myös hämärässä, tunnelmallisessa kynttilänvalossa yhä enemmän, ja suitsukkeiden sytyttäminenkin tuntuu luonnolliselta ja helpolta tavalta aloittaa arjessa pysähtyminen. Tämä alkaa kuulostaa jo omiin korviinikin hippeilyltä, mutta seuraan silti hämmentyneen määrätietoisesti edessäni näkyvää valoa. Se vain tuntuu oikealta.
Enkä yritä patistaa ketään lähtemään mukaani, koska jokaisen on itse löydettävä elämässään se mikä tuntuu voimakkaiten ja parhaimmalta. Olen vain itse kokenut viime aikoina niin vahvoja asioita, ja ymmärtänyt unienikin sanoman selvästi aiempaa voimakkaammin (voisin jopa kertoa tässä välissä, että tajuan nyt nähneeni muutama kuukausi sitten enneunta, jonka tapahtumat ovat nyt juuri siinä vaiheessa että oivalsin tienneeni kokoajan mitä on ollut tulossa tapahtumaan), että haluaisin auttaa muitakin mahdollisesti päästä samaan olotilaan.

Omituista tässä kaikessa hyvässä olossa on, että en kaipaa edes facebookkia, vaan sieltä lähteminen sykähdytti vain sen hetken. Enkä mitään muutakaan mistä olen alkanut huomaamattani luopumaan (työnteko, haha!). Kaikki vain sujuu ja menee eteenpäin, muuttuu, ihan itsestään.

Löysin muuten tänään kaiken lisäksi aivan uskomattoman upean artistin, jonka haluan jakaa myös teidän kanssanne.

Ulrich Schnauss - As if you've never been away

Niin, ja vielä haluan esitellä sivuston, josta olen onnistunut poimimaan hyvin sanoiksi muodostettuja ajatuksia. Osoite on: www.valaistuminen.com