Careful one

En tiedä, mikä minuun taas iski, kun päätin viettää viime yöni tunnelman tiivistävää videota rakentaen ja kuvaten. Se lähti yksinkertaisesta ajatuksesta, kun halusin videokuvata mielettömän tunnelmallisen huoneeni sen sijaan että olisin ikuistanut tunnelman valokuvaan, maalaukseen tms. Pian uudet ideat ja sopivan musiikin etsiminen saivatkin minusta yliotteen, ja pian huomasinkin kellon olevan jo.. yksitoista (aamulla)?! Oho, en tiennytkään että aika oikeasti juoksee noin kovaa.
No, joka tapauksessa. Aloitin siis videoimaan kaikkia ihania yksityiskohtia, joita yö tarjosi, ja huomasin kehittyväni itsellenikin hämmästykseksi mielettömän pikaisesti. En aiemmin ollut kokeillutkaan mitään vastaavaa, ja oli ihana huomata kuinka helposti flow-tila vei mukanaan ja opin kaikkea kivaa ja uutta. Löysin helposti myös oman tyylini, se on aika.. Nooramainen?
Videon taustalle sopi mielestäni kaikista parhaiten vetelehtivä mutta tunnelmallinen Sigur Rósin kappale. Sen tarina ilmeisestikin kertoo Norjan mytologisesta hahmosta, jonka nimen vapaa käännös englanniksi on "careful one". (Uskon, että minun pitäisi tuntea pistos sydämessäni tässä kohtaa.) No, onneksi en tehnytkään tulkintaa kappaleesta vaan siitä hetkestä.

Kertokaa, mitä pidätte, olkaa niin ystävällisiä.

Marraskuu from Kaisla Keskeneräinen on Vimeo.

Olen nyt kyllä istunut aivan liikaa tietokoneen edessä, ihan hävettää. Vietin nimittäin tämän yön lisäksi eilisen päivänkin aika pitkälti samassa huonoryhtisessä asennossa - Saint Walden's Schoolin sivuja tehden. En tiedä, milloin he päivittävät uuden layoutin sivuillensa, mutta minun osaltani valmista versiota voitte ihailla sillä välin täältä. Tänään koitan yrittää saada aikaan jotain rakentavaakin, mikäli se väsymykseltä onnistuu.

Hiljaisuudessa kuulen itseäni

Muutamina viime päivinä olen tuntenut oloni äärettömän tyyneksi ja hyväksi, vaikka oikeastaan elämäni ei liiku konkreettisesti oikein minnekään. Olen kuitenkin lukenut kirjoja jotka ovat auttaneet käsittämään elämää jollain tasolla vieläkin tarkemmin ja konkreettisemmin, ja ollut itseni kanssa (toisin sanottuna meditoinut, mutta se on ehkä vähän liian hienosteleva sana käytettäväksi) pitkiä aikoja rauhassa, kuunnellen ja tarkkaillen. Ja se on tuottanut tulosta jonka uskon voivan vaikuttaa myös työelämään ja kaikkeen muuhun missä nyt on mennyt heikommin.

Meditation by sesfitts

On upeaa huomata muutoksia omassa kehossaan, ja löytää ongelman ydin esimerkiksi ihon tai hiusten kunnon suhteen. Ongelman löytäminen helpottaa nimittäin myös sen korjaamista, ja nyt tavoitteenani on siirtyä esimerkiksi vähähiilihydraattisempaan ruokavalioon. Se tarkoittaa käytännössä sokerista ja valkoisista jauhoista luopumista, vaikka ihan aitona sokeririippuvaisena koen katsovani tavoitettani hirveän kaukaa, pelottaa ihan aloittaa koko matkan teko. Mutta askel kerrallaan voin ehkä päästä sinne jonakin päivänä.
Olen huomannut viihtyväni myös hämärässä, tunnelmallisessa kynttilänvalossa yhä enemmän, ja suitsukkeiden sytyttäminenkin tuntuu luonnolliselta ja helpolta tavalta aloittaa arjessa pysähtyminen. Tämä alkaa kuulostaa jo omiin korviinikin hippeilyltä, mutta seuraan silti hämmentyneen määrätietoisesti edessäni näkyvää valoa. Se vain tuntuu oikealta.
Enkä yritä patistaa ketään lähtemään mukaani, koska jokaisen on itse löydettävä elämässään se mikä tuntuu voimakkaiten ja parhaimmalta. Olen vain itse kokenut viime aikoina niin vahvoja asioita, ja ymmärtänyt unienikin sanoman selvästi aiempaa voimakkaammin (voisin jopa kertoa tässä välissä, että tajuan nyt nähneeni muutama kuukausi sitten enneunta, jonka tapahtumat ovat nyt juuri siinä vaiheessa että oivalsin tienneeni kokoajan mitä on ollut tulossa tapahtumaan), että haluaisin auttaa muitakin mahdollisesti päästä samaan olotilaan.

Omituista tässä kaikessa hyvässä olossa on, että en kaipaa edes facebookkia, vaan sieltä lähteminen sykähdytti vain sen hetken. Enkä mitään muutakaan mistä olen alkanut huomaamattani luopumaan (työnteko, haha!). Kaikki vain sujuu ja menee eteenpäin, muuttuu, ihan itsestään.

Löysin muuten tänään kaiken lisäksi aivan uskomattoman upean artistin, jonka haluan jakaa myös teidän kanssanne.

Ulrich Schnauss - As if you've never been away

Niin, ja vielä haluan esitellä sivuston, josta olen onnistunut poimimaan hyvin sanoiksi muodostettuja ajatuksia. Osoite on: www.valaistuminen.com

Opening - avautuminen

Internet on kamala paikka. Ensinnäkin, sitä kutsutaan paikaksi, vaikkei se konkreettisesti ole, eikä sinne voi mennä. Sitä kautta ei myöskään, vastoin yleistä tapaa puhua, voi huolehtia ihmissuhteistaan. Sillä minkälaista yhteydenpitoa on keskustella näytön kanssa kirjaimilla merkittyjä painikkeita painamalla? Miten voin väittää olevani hyvä ystävä, jos jaan kuulumiseni tasapuolisesti kaikille ihmisille facebookin kautta, tai painaan satunnaisesti tykkää-painiketta jonkun ystäväni suuresta saavutuksesta? En minä tiedä. Enkä silti ole ketään parempi tai huonompi, sillä käytän tätä yhteydenpitovälineenä siinä missä varmasti moni muukin suomalainen. Enkä ole siitä ylpeä.

Nyt kuitenkin olin tehnyt päätökseni siirtyä askeleella ehkä kohti parempaa, ja poistaa facebook-tilini. Messenger on jo pois käytöstä, mutta käytännössä olen korvannut sen vain Skypellä, jonka kautta teen täysin samaa mitä sen kilpailevan ohjelman kautta tein. Lisäksi nyt perustin uuden blogin, jolla ilmeisesti aion jakaa kuulumisiani samalla tavalla kuin facebookin kautta olen tähän asti tehnyt. Niin, että kirjoituksiani voidaan kommentoida ja niistä voidaan tykätä, ja niin, että pääsen edelleen jakamaan mielipiteitäni julkisesti. En tiedä, miksi minun on huijattava itseäni näin, varsinkin kun tämä ei todellakaan vaikuta oikeasti mitenkään internetistä irtipääsemiseen. Uskon kuitenkin vakaasti siihen, että facebookin käytön lakkauttaminen auttaa vähentämään tämän inhottavan kirkkaan näytön edessä toimettomana istumista.

Näin iloisesti alkaa toisen blogini tarina.


Kuvapainotteisempi blogini löytyy osoitteesta http://www.paperisilppua.blogspot.com

Ikävä