27. maaliskuuta 2014
26. tammikuuta 2014
21. maaliskuuta 2013
Ne katkasivat meidän ikkunan edessä kasvavan ihanan valtavan vaahteravanhuksen tänä aamuna. Sen, jota ihastelin joka päivä odottaen hetkeä, kun pääsen seuraamaan kevään tuloa sen silmuista aamuisin. Jonka lehdet suojasivat meitä päivän pahimmalta paahteelta kesäisin, mutta päästäen ilta-auringon valonpalasia lomitseen koristelemaan olohuonettamme iloisen laikukkaana. Jonka oksat tarjosivat suojaa kaupunkiin eksyneille linnuille, joskus monelle parvelle kerrallaan. Vain tyhjä jäi.
Nämä kuvat on otettu autuaan tietämättömänä tulevasta vain kaksi päivää sitten.
18. syyskuuta 2012
22. heinäkuuta 2012
Sävyjä
Otin kuvia salaa ikkunan takana, kun elimme vielä vailla kotia ja työtä kuukausi sitten. Tällä hetkellä arki on vielä vähän haasteellista ja hankalaa, mutta elämä kannattelee. Miten sen aina unohtaakin. Onneksi se muistuttaa itse itsestään.
Ihana yö uuden kodin ikkunasta. Alempi kuva on samasta hetkestä.
Muokkaan ulkoasua vähän miellyttävämmäksi, mutta vielä se ei ole ihan sitä mitä haen. Suokaa anteeksi kökköisyys!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

